Työntekijöiden kokemuksia Lean-johtamisesta :"Kaiken voi tehdä paremminkin, vai voiko?"

Siirretty Doriast

Transsukupuolisten naisten äänikyselyn reliabiliteetti ja väittämien selkeys ja sopivuus

The number of people correcting their gender is increasing in Finland. Especially male-to-female transgenders may have problems in voice feminization. The Transsexual Voice Questionnaire for Male-to-Female Transsexuals (TVQMtF) was published some years ago as an Australian-Canadian cooperation. The main aim of the present study was to assess the reliability of its Finnish translated version. Secondly, the clarity and decency of expressions in the questionnaire were also assessed. Eight participants with transgender diagnosis filled the questionnaire twice and five transwomen were interviewed individually. The results showed that the Finnish version of the TVQMtF is reliable: the test-retest reliability (0,99) and the internal consistency (Cronbach α=0,97) were high. All the statements  correlated with each other except one. Because the removal of the statement did not change the internal consistency notably, it was not deleted. The interviews revealed that several expressions in the questionnaire require some defining.Sukupuoltaan korjaavien ihmisten määrä kasvaa Suomessa, ja etenkin miehestä naiseksi korjaavien ihmisten (transnaiset) voi olla vaikea muuttaa puheääntään riittävän naiselliseksi. Vasta muutama vuosi sitten ilmestyi kanadalais-australialaisena yhteistyönä äänikysely The Transsexual Voice Questionnaire for Male-to-Female Transsexuals (TVQMtoF), joka suomennettiin tässä tutkimuksessa. Suomennetun version reliabiliteetin arviointi oli tämän tutkimuksen päätavoitteena. Toisena tavoitteena oli arvioida transnaisia haastattelemalla, olivatko kyselyn ilmaukset selkeitä ja sanavalinnoiltaan sopivia. Kyselyn täytti kahdeksan transsukupuolisuus-diagnoosin saanutta naista kaksi kertaa, ja kahdenkeskiseen haastatteluun osallistui viisi transnaista. Tulosten mukaan äänikysely on luotettava: toistomittausreliabiliteetti (0,99) ja kyselyn sisäinen yhdenmukaisuus (Cronbachin α=0,97) olivat korkeita. Yksi kyselyn väittämä ei korreloinut muiden väittämien kanssa, mutta koska sen poisto ei muuttanut oleellisesti kyselyn sisäistä yhdenmukaisuutta, väittämä säilytettiin kyselyssä. Haastattelu paljasti, että kyselyn sanamuotoja kannattaa tarkentaa

TOIMINNALLISET ÄÄNIHARJOITUKSET - TAPAUSTUTKIMUS

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Stemplen (2005) toiminnallisten ääniharjoitusten -menetelmä vaikuttaa ääneen. Tutkimushenkilönä oli 56-vuotias, 15 vuotta lastentarhanopettajana toiminut nainen, joka sai kahdeksan kerran ääniterapiajakson. Tutkittavan ääntä arvioitiin ennen terapiajaksoa ja sen jälkeen, ja myös harjoitusten välitön vaikutus mitattiin. Ääninäytteinä olivat pidennetty [a], luenta ja spontaanipuhe. Osan näytteistä tutkittava tuotti taustamelussa ja osan voimistetulla äänellä. Näytteitä analysoitiin akustisesti (perustaajuus, äänitaso, pitkäaikaisspektri [alfaratio]), perkeptuaalisesti ja elektroglottografilla (EGG). Lisäksi tutkittava arvioi itse äänenkäyttöään. Terapiajakson jälkeen tutkittava tuotti voimakkaampaa ääntä ilman, että äänenkorkeus nousi. Alfaration arvo ja EGG:llä mitattu kontaktiosamäärä pienenivät. Tulosten tulkita on, että tutkittava hallitsi paremmin ääntään terapian jälkeen kuin ennen sitä, ja myös äänentuottotapa oli muuttunut aiempaa taloudellisemmaksi. Sekä kuuntelijoiden että tutkittavan oma arvio äänestä vastasivat instrumentaalisesti mitattuja muutoksia. Harjoitusten vaikutus oli lisäksi mitattavissa välittömästi äänestä, eli menetelmä soveltuu myös äänen avaamiseen.Avainsanat: ääniterapia, toiminnalliset ääniharjoitukset, äänen avaus Key words: voice therapy, Vocal Function Exercises, Vocal warm-u

LEE SILVERMAN – TERAPIATEKNIIKAN VAIKUTUS PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVAN HENKILÖN ÄÄNEEN Tapaustutkimus suomalaisesta sovelluksesta

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Lee SilvermanVoice Treatment (LSVT®) pienin sovelluksin vaikuttaa Parkinsonin tautiasairastavan miehen (61 v) äänen tuottoon. LSVT®:tä muokattiin niin, ettäääniterapiaa oli 3 kertaa viikossa (yht.16 kertaa), ja terapian antoi vuorotellenkolme puheterapeuttia. Tutkimusaineisto koostui mahdollisimman pitkästävokaaliäännöstä, luennasta ja spontaanipuheesta, joista analysoitiinäänenpainetaso (SPL) ja perusäänentaajuus (F0). Vokaaliäännöstä mitattiinmyös fonaatioaika. Nauhoitukset tehtiin ennen terapiajaksoa, kahdestijakson aikana sekä heti jakson jälkeen ja 3 kuukautta jakson päättymisestä.Tutkittava täytti Voice Handicap Index –kyselylomakkeen (VHI) ennenterapiajaksoa ja sen jälkeen.Tutkittavan SPL nousi kaikissa ääninäytteissä, ja muutos pysyiseurantamittauksessa. SPL:n nousu ei vaikuttanut oleellisesti F0:aan.Myös fonaatioaika piteni terapian seurauksena. VHI-arvioinnin mukaantutkittavan kokemus äänihäiriön aiheuttamasta merkittävästä haitasta lievenikohtuullisen ja merkittävän haitan rajalle. Terapiakertojen viikkomäärä ei siisnäyttänyt vaikuttavan merkittävästi tulokseen. Puheterapeuttien mukaankuntoutuksen jakaminen kolmen terapeutin kesken on toimiva ratkaisutilanteessa, jossa yksi terapeutti ei kykene järjestämään LSVT®:n edellyttämäätiivistä aikataulua.Avainsanat: LSVT®, Parkinsonin tauti, SPL, fonaatioaika, neurogeeninenäänihäiriöKey words: LSVT®, Parkinson’s disease, SPL, phonation time, neurogenic voice disorde

Relationship Between Laryngeal Signs and Symptoms, Acoustic Measures, and Quality of Life in Finnish Primary and Kindergarten School Teachers

Objective This study investigated the relationship between the acoustic measure smoothed cepstral peak prominence (CPPS), teacher's quality of life as measured by the voice activity and participation profile (VAPP), laryngeal signs and symptoms, voice related health problems and laryngoscopic findings in Finnish teachers. The relationship between CPPS and sound pressure level (SPL) was also assessed. Methods Vowel and text samples from 183 healthy Finnish teachers (99 kindergarten teachers [KT] and 84 primary school teachers [PST]) were analyzed for CPPS. Text reading was recorded in conversational loudness by PST, and KT were recorded wearing headphones, while listening to a masking noise of children talking to simulate their classroom voice and environment. CPPS values were correlated with the VAPP, self-reported laryngeal signs and symptoms, voice related health variables, and laryngoscopic findings. Results There was a significant difference between the two groups for CPPS text, PST showed significantly lower CPPS values (10.44) than KT (11.52). There was no difference between the two groups for CPPS vowel phonation. There was a significant correlation between SPL text and CPPS text for KT (P < 0.001, r = 0.43) but not for PST (P < 0.10, r = 0.16). There was a significant correlation between SPL vowel and CPPS vowel for both PST (P < 0.001, r = 0.47) and KT (P < 0.001, r = 0.45). CPPS did not correlate with the VAPP, laryngeal signs and symptoms, health variables or laryngeal findings. Factorial analysis of variance resulted in a significant relationship between the VAPP, laryngeal signs and symptoms, and teacher type. Teacher type and symptoms had a significant effect on VAPP scores. Conclusions In the present work CPPS does not correlate with vocal health indicators of functionally healthy teachers. CPPS was significantly influenced by differences in speaking voice SPL, emphasizing the impact of recording conditions and technique. There was a significant relationship between laryngeal signs and symptoms, teacher type and the VAPP. Laryngeal signs and symptoms and teacher type are important variables and should be included in the clinical evaluation of occupational voice users, and voice problems

Cepstral and Perceptual Investigations in Female Teachers With Functionally Healthy Voice

Purpose. The present study aimed at measuring the smoothed and non-smoothed cepstral peak prominence (CPPS and CPP) in teachers who considered themselves to have normal voice but some of them had laryngeal pathology. The changes of CPP, CPPS, sound pressure level (SPL) and perceptual ratings with different voice tasks were investigated and the influence of vocal pathology on these measures was studied. Method. Eighty-four Finnish female primary school teachers volunteered as participants. Laryngoscopically, 52.4% of these had laryngeal changes (39.3% mild, 13.1% disordered). Sound recordings were made for phonations of comfortable sustained vowel, comfortable speech, and speech produced at increased loudness level as used during teaching. CPP, CPPS and SPL values were extracted using Praat software for all three voice samples. Sound samples were also perceptually evaluated by five voice experts for overall voice quality (10 point scale from poor to excellent) and vocal firmness (10 point scale from breathy to pressed, with normal in the middle). Results. The CPP, CPPS and SPL values were significantly higher for vowels than for comfortable speech and for loud speech compared to comfortable speech (P 0.05). Conclusion. Neither the acoustic measures (CPP, CPPS, and SPL) nor the perceptual evaluations could clearly distinguish teachers with laryngeal changes from laryngeally healthy teachers. Considering no vocal complaints of the subjects, the data could be considered representative of teachers with functionally healthy voice.Peer reviewe

RESONAATTORIPUTKI ILMASSA JA VEDESSÄ

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ääntöväylän vastuksenlisääminen vaikuttaa kurkunpään ääntöväylään (putki äänihuulista kurkunpään eteisontelon ulostuloaukkoon) ja äänihuulikontaktiin. Ääntöväylän vastusta lisättiin resonaattoriputken avulla.             Seitsemän naispuhujaa, joista neljä oli putkiääntöön harjaantuneempiakuin muut kolme, tuotti saman uloshengityksen aikana ensin vokaalia ja sitten ääntöä resonaattoriputkeen (pituus 27 cm, Ø 9 mm), jonka toinen pää oli ilmassa. Seuraavaksi he tuottivat vokaaliääntöä, jota seurasi ääntö putkeen, jonka toinen pää oli 2 cm:n syvyydessä vesimukissa. Näytteistä tallennettiin nasofiberoskopiavideo ja elektroglottografisignaali (EGG-signaali). Videon pysäytyskuvista mitattiin kurkunpään ääntöväylän suuaukon pinta-ala, rajoina kurkunkansi, kurkunkansipoimut, kannurustot ja sarvirustot. EGG:stä mitattiin äänihuulten suhteellinen kontaktiaika, contact quotient (CQ).Ilmaan tehdyn resonaattoriputkiäännön aikana kurkunpään ääntöväyläkaventui keskimäärin 21 % ja veteen tehdyn aikana 65 % verrattunavokaaliääntöön. CQ kasvoi useimmilla sekä ilmaan että veteen tehdyssäputkiäännössä.Ääntöväylän vastuksen lisääminen putkeen ääntämällä näyttää saavanaikaan kurkunpään ääntöväylän kaventumisen ja lisäävän äänihuultenkontaktia. Kaventuminen on voimakkaampaa, kun ääntöväylän vastustalisätään veteen ääntämällä. Kun harjoituksen tekijällä on kokemustaresonaattoriputken käytöstä, ääntöväylä kaventuu enemmän.Avainsanat: kurkunpään ääntöväylän kaventuma, vesivastusterapia,ääniharjoitukset, äänihuulten kontaktiaika, ääniterapiaKeywords: epilaryngeal narrowing, vocal fold contact, voice training and therapy, water resistance therap

Electroglottography (EGG) in voice quality research in functionally healthy speakers

Äänen kuormittuminen sekä kuormittumisen syyt ja seuraukset ovat askarruttaneet tutkijoita ympäri maailmaa usean vuosikymmenen ajan. Runsaasti ääniongelmia raportoineet opettajat ovat olleet äänen kuormitustutkimuksen keskiössä. Opettajaryhmistä lastentarhanopettajat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tässä väitöstyössä selvitettiin noninvasiivisen elektroglottografia (EGG) -menetelmän soveltuvuutta työperäisen äänenkuormituksen arviointiin lastentarhanopettajilla. Tutkimuksessa verrattiin EGG:n erilaisia parametrointitapoja äänen laadun kuuloarviointiin, laryngoskopia-tutkimuksen tuloksiin sekä subjektiiviseen arviointiin. Tutkimussarja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista ensimmäinen keskittyi vertailemaan lastentarhanopettajien äänenkäyttökyselyn ja foniatrin suorittaman laryngoskopia-tutkimuksen tuloksia. Toisessa osatutkimuksessa pyrittiin tuottamaan EGG:stä lasketulle kontaktiosamäärälle (CQ = äänihuulten suhteellinen kontaktiaika laskettuna koko äänihuuliperiodista) viitearvot vuotoisesti (löyhä äänihuulisulku), tavallisesti ja puristeisesti (tiukka äänihuulisulku) tuotetulla äännöllä. Kolmannessa ja neljännessä osatutkimuksessa selviteltiin lastentarhanopettajien äänentuoton taloudellisuutta ja erilaisten EGG-muuttujien käytettävyyttä äänen laadun arviointiin. Tutkimuksen osallistujina oli 93−119 naispuolista lastentarhanopettajaa (osatutkimukset I, III ja IV, ikä KA 43 vuotta, moodi 42) ja 30 naispuolista yliopiston työntekijää ja opiskelijaa (osatutkimus II, ikä KA 33 vuotta, moodi 24). Lastentarhanopettajat arvioivat äänentuottoaan ja siihen liittyviä tekijöitä kahdella kyselylomakkeella (äänenkäyttökysely opetushenkilöstölle [osatutkimus I, III] sekä Voice Activity and Participation Profile (VAPP) -kysely [osatutkimus IV]). Asiantuntijakuuntelijat arvioivat ääninäytteistä äänen laatua bi-polaarisella visuaalis-analogisella asteikolla (VAS). EGG-signaali ja akustinen äänisignaali tallennettiin pitkästä, erillisesti äännetystä [a:]-vokaalista ja luentanäytteistä. Lastentarhanopettajille tehtiin foniatrin laryngoskopia-tutkimus ja ääninäytteiden tallennus kenttätutkimuksena päiväkodeissa. Osatutkimuksen II näytteet tallennettiin äänieristetyssä äänitystilassa Tampereen yliopistossa. Näytteistä analysoitiin eri voimakkuuksilla tai äänentuottotavoilla tuotetut [a:]-vokaalit sekä IV tutkimuksessa sanan sisäinen pitkä vokaali sanasta [ka:k:o]. EGG-signaalista laskettiin kontaktiosamäärä kolmella kynnystasolla (osatutkimus II ja IV), derivaattamenetelmällä ja hybridimenetelmällä (osatutkimus IV) sekä osatutkimuksessa IV äänihuulikontaktin maksimaalista kasvunopeutta kuvaava MDEGG. Akustisesta signaalista analysoitiin perustaajuus (F0) ja äänenpainetaso (SPL). Osatutkimuksessa III käytettiin äänen taloudellisuusmuuttujaa Quasi-Output-Cost-Ratio (QOCR) lastentarhanopettajien äänentuoton arvioimiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan 71,5 % lastentarhanopettajista koki toistuvaa äänen ylikuormitusta, 56,3 % raportoi äänen käheytymistä ilman infektiosairautta, ja 10,9 %:lla todettiin selkeä orgaaninen muutos äänihuulissa. Runsaista äänioireista huolimatta 86 % lastentarhanopettajista koki äänensä palautuvan kuormituksen jälkeen seuraavaan päivään mennessä. Taustamelua pidettiin työympäristössä pahiten ääntä kuormittavana tekijänä. Subjektiivinen äänenarviointi ei korreloinut laryngoskopia-tutkimuksen tulosten kanssa (osatutkimus I). Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan elektroglottogrammista 25 %:n ja 35 %:n kynnystasoilla lasketut CQ-arvot korreloivat parhaiten äänestä tehdyn kuuloarvion kanssa. 25 %:n kynnystasolla laskettu CQ näytti reagoivan ainoastaan äänen laatuun, ei F0:aan eikä SPL:ään (osatutkimus II). CQ25%:n avulla laskettu äänentuoton taloudellisuusluku (QOCR) korreloi äänenlaadun kuuloarvion kanssa, mutta ei subjektiivisten oireiden kanssa (osatutkimus III). MDEGG korreloi kuullun laadun kanssa paremmin kuin CQ. Toisaalta koska MDEGG ei myöskään korreloinut negatiivisesti F0:n kanssa toisin kuin CQ, kannattaa MDEGG:ä jatkossa tutkia tarkemmin äänihuulten törmäyspaineen ja kuormituksen ilmaisijana. Kuultu laatu ja MDEGG eivät kuitenkaan korreloineet osallistujien subjektiivisen arvion kanssa eivätkä laryngoskopiatulosten kanssa (osatutkimus IV), mikä viittaa siihen, että äänen kuormittumisessa äänenlaatua keskeisempiä ovat muut tekijät (F0, SLP, äänessäoloaika, lepotaukojen pituus, toipumismekanismien tehokkuus). Jatkossa kaivataan myös EGG-analyysia pitemmistä jatkuvan puheen näytteistä, jotka mahdollisesti kuvaavat henkilön tavanomaista äänentuottotapaa paremmin kuin lyhyet vokaalinäytteet.Vocal loading and its causes, reasons and consequences have been puzzled researchers all over the world for several decades. Teachers who have reported considerable voice problems have been at the centre of the vocal loading research. However, from the teaching profession kindergarten teachers’ voices have received less attention over the years. The present dissertation examined the suitability of noninvasive electroglottography (EGG), for estimating work related vocal loading in kindergarten teachers. Different EGG parameterizations were compared with the results of perceived voice quality, laryngoscopic examination and subjective estimation of the voice. The dissertation includes four separate studies, the first of which focused on comparing the results of a survey of kindergarten teachers’ voices, and the results of laryngoscopic examination made by a phoniatrician. The purpose of the second study was to find normative values for the contact quotient (CQ = the ratio of the duration of vocal fold contact of the total vibratory cycle) calculated from EGG in breathy (hypoadducted vocal folds), normal and pressed (hyperadducted vocal folds) voice quality. In the third and fourth studies the economy of voice production and the suitability of different EGG-parameters for estimating voice quality were examined. The participants in the studies were 93−119 female kindergarten teachers (Studies I, III and IV, average age 43 years, mode 42) and 30 female workers and students of a university (Study II, average age 33 years, mode 24). The kindergarten teachers made a self-assessment of their voices and the factors related to the voice with two questionnaires (voice survey for teachers [Studies I, III] and the Voice Activity and Participation Profile questionnaire [Study IV]). Expert listeners estimated voice quality from the voice samples with a bipolar visual analogue scale (VAS). EGG signal and acoustic signal were recorded from [a:] vowels and reading samples. The laryngoscopic examination and the recordings of the kindergarten teachers were made in day care centres. The voice samples in the second study were recorded in a sound-proofed studio at the University of Tampere. From the voice samples [a:] vowel in different sound pressure levels and in different phonation types and in the fourth study a long vowel from one stressed word [ka:k:o] were analysed. CQ was calculated at three threshold levels (Studies II and IV), derivative and hybrid methods (Study IV) and in the fourth study maximum velocity of increase in contact area, MDEGG, was examined. Fundamental frequency (F0) and sound pressure level (SPL) were analysed from the acoustic signal. In the third study the voice economy parameter Quasi-Output-Cost-Ratio was used to estimate the economy of voice production in kindergarten teachers. According to the results 71.5% of the kindergarten teachers experienced frequent strain on the voice, 56.3% reported hoarseness without infection and clear organic findings were observed in 10.9% of the cases. Although the kindergarten teachers reported heavy voice symptoms, 86% of them reported that when their voice got tired during the working day they recovered well by the following day. Noise in the working environment was considered to be the most detrimental factor for the voice. Subjective voice evaluation did not correlate with the results of the laryngoscopic examination (Study I). According to the results CQ values calculated at the 25% and 35% threshold levels correlated best with the perceived evaluation of the voice quality. CQ values calculated at the threshold level 25% seemed to react only for the voice quality, but not to F0 or to SPL (Study II). The economy parameter QOCR calculated with CQ25% correlated with perceived voice quality but not with the results of subjective evaluation of voice symptoms (Study III). MDEGG correlated better with perceived voice quality than CQ (Study IV). MDEGG, unlike CQ, did not have a negative correlation with F0, which supports the idea of testing MDEGG more as a non-invasive tool for an indicator of impact stress and vocal loading. Perceived voice quality and MDEGG did not correlate with subjective evaluation or laryngoscopic results (Study IV), which indicates that factors other than voice quality are more important in vocal loading (F0, SPL, speaking time during day, length of vocal rest, the individual effectiveness of tissue healing processes). Further EGG studies are needed to investigate longer connected speech samples which may reveal the subjects’ most frequently used voice quality better than short vowel samples

Electroglottography (EGG) in voice quality research in functionally healthy speakers

Äänen kuormittuminen sekä kuormittumisen syyt ja seuraukset ovat askarruttaneet tutkijoita ympäri maailmaa usean vuosikymmenen ajan. Runsaasti ääniongelmia raportoineet opettajat ovat olleet äänen kuormitustutkimuksen keskiössä. Opettajaryhmistä lastentarhanopettajat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tässä väitöstyössä selvitettiin noninvasiivisen elektroglottografia (EGG) -menetelmän soveltuvuutta työperäisen äänenkuormituksen arviointiin lastentarhanopettajilla. Tutkimuksessa verrattiin EGG:n erilaisia parametrointitapoja äänen laadun kuuloarviointiin, laryngoskopia-tutkimuksen tuloksiin sekä subjektiiviseen arviointiin. Tutkimussarja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista ensimmäinen keskittyi vertailemaan lastentarhanopettajien äänenkäyttökyselyn ja foniatrin suorittaman laryngoskopia-tutkimuksen tuloksia. Toisessa osatutkimuksessa pyrittiin tuottamaan EGG:stä lasketulle kontaktiosamäärälle (CQ = äänihuulten suhteellinen kontaktiaika laskettuna koko äänihuuliperiodista) viitearvot vuotoisesti (löyhä äänihuulisulku), tavallisesti ja puristeisesti (tiukka äänihuulisulku) tuotetulla äännöllä. Kolmannessa ja neljännessä osatutkimuksessa selviteltiin lastentarhanopettajien äänentuoton taloudellisuutta ja erilaisten EGG-muuttujien käytettävyyttä äänen laadun arviointiin. Tutkimuksen osallistujina oli 93−119 naispuolista lastentarhanopettajaa (osatutkimukset I, III ja IV, ikä KA 43 vuotta, moodi 42) ja 30 naispuolista yliopiston työntekijää ja opiskelijaa (osatutkimus II, ikä KA 33 vuotta, moodi 24). Lastentarhanopettajat arvioivat äänentuottoaan ja siihen liittyviä tekijöitä kahdella kyselylomakkeella (äänenkäyttökysely opetushenkilöstölle [osatutkimus I, III] sekä Voice Activity and Participation Profile (VAPP) -kysely [osatutkimus IV]). Asiantuntijakuuntelijat arvioivat ääninäytteistä äänen laatua bi-polaarisella visuaalis-analogisella asteikolla (VAS). EGG-signaali ja akustinen äänisignaali tallennettiin pitkästä, erillisesti äännetystä [a:]-vokaalista ja luentanäytteistä. Lastentarhanopettajille tehtiin foniatrin laryngoskopia-tutkimus ja ääninäytteiden tallennus kenttätutkimuksena päiväkodeissa. Osatutkimuksen II näytteet tallennettiin äänieristetyssä äänitystilassa Tampereen yliopistossa. Näytteistä analysoitiin eri voimakkuuksilla tai äänentuottotavoilla tuotetut [a:]-vokaalit sekä IV tutkimuksessa sanan sisäinen pitkä vokaali sanasta [ka:k:o]. EGG-signaalista laskettiin kontaktiosamäärä kolmella kynnystasolla (osatutkimus II ja IV), derivaattamenetelmällä ja hybridimenetelmällä (osatutkimus IV) sekä osatutkimuksessa IV äänihuulikontaktin maksimaalista kasvunopeutta kuvaava MDEGG. Akustisesta signaalista analysoitiin perustaajuus (F0) ja äänenpainetaso (SPL). Osatutkimuksessa III käytettiin äänen taloudellisuusmuuttujaa Quasi-Output-Cost-Ratio (QOCR) lastentarhanopettajien äänentuoton arvioimiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan 71,5 % lastentarhanopettajista koki toistuvaa äänen ylikuormitusta, 56,3 % raportoi äänen käheytymistä ilman infektiosairautta, ja 10,9 %:lla todettiin selkeä orgaaninen muutos äänihuulissa. Runsaista äänioireista huolimatta 86 % lastentarhanopettajista koki äänensä palautuvan kuormituksen jälkeen seuraavaan päivään mennessä. Taustamelua pidettiin työympäristössä pahiten ääntä kuormittavana tekijänä. Subjektiivinen äänenarviointi ei korreloinut laryngoskopia-tutkimuksen tulosten kanssa (osatutkimus I). Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan elektroglottogrammista 25 %:n ja 35 %:n kynnystasoilla lasketut CQ-arvot korreloivat parhaiten äänestä tehdyn kuuloarvion kanssa. 25 %:n kynnystasolla laskettu CQ näytti reagoivan ainoastaan äänen laatuun, ei F0:aan eikä SPL:ään (osatutkimus II). CQ25%:n avulla laskettu äänentuoton taloudellisuusluku (QOCR) korreloi äänenlaadun kuuloarvion kanssa, mutta ei subjektiivisten oireiden kanssa (osatutkimus III). MDEGG korreloi kuullun laadun kanssa paremmin kuin CQ. Toisaalta koska MDEGG ei myöskään korreloinut negatiivisesti F0:n kanssa toisin kuin CQ, kannattaa MDEGG:ä jatkossa tutkia tarkemmin äänihuulten törmäyspaineen ja kuormituksen ilmaisijana. Kuultu laatu ja MDEGG eivät kuitenkaan korreloineet osallistujien subjektiivisen arvion kanssa eivätkä laryngoskopiatulosten kanssa (osatutkimus IV), mikä viittaa siihen, että äänen kuormittumisessa äänenlaatua keskeisempiä ovat muut tekijät (F0, SLP, äänessäoloaika, lepotaukojen pituus, toipumismekanismien tehokkuus). Jatkossa kaivataan myös EGG-analyysia pitemmistä jatkuvan puheen näytteistä, jotka mahdollisesti kuvaavat henkilön tavanomaista äänentuottotapaa paremmin kuin lyhyet vokaalinäytteet.Vocal loading and its causes, reasons and consequences have been puzzled researchers all over the world for several decades. Teachers who have reported considerable voice problems have been at the centre of the vocal loading research. However, from the teaching profession kindergarten teachers’ voices have received less attention over the years. The present dissertation examined the suitability of noninvasive electroglottography (EGG), for estimating work related vocal loading in kindergarten teachers. Different EGG parameterizations were compared with the results of perceived voice quality, laryngoscopic examination and subjective estimation of the voice. The dissertation includes four separate studies, the first of which focused on comparing the results of a survey of kindergarten teachers’ voices, and the results of laryngoscopic examination made by a phoniatrician. The purpose of the second study was to find normative values for the contact quotient (CQ = the ratio of the duration of vocal fold contact of the total vibratory cycle) calculated from EGG in breathy (hypoadducted vocal folds), normal and pressed (hyperadducted vocal folds) voice quality. In the third and fourth studies the economy of voice production and the suitability of different EGG-parameters for estimating voice quality were examined. The participants in the studies were 93−119 female kindergarten teachers (Studies I, III and IV, average age 43 years, mode 42) and 30 female workers and students of a university (Study II, average age 33 years, mode 24). The kindergarten teachers made a self-assessment of their voices and the factors related to the voice with two questionnaires (voice survey for teachers [Studies I, III] and the Voice Activity and Participation Profile questionnaire [Study IV]). Expert listeners estimated voice quality from the voice samples with a bipolar visual analogue scale (VAS). EGG signal and acoustic signal were recorded from [a:] vowels and reading samples. The laryngoscopic examination and the recordings of the kindergarten teachers were made in day care centres. The voice samples in the second study were recorded in a sound-proofed studio at the University of Tampere. From the voice samples [a:] vowel in different sound pressure levels and in different phonation types and in the fourth study a long vowel from one stressed word [ka:k:o] were analysed. CQ was calculated at three threshold levels (Studies II and IV), derivative and hybrid methods (Study IV) and in the fourth study maximum velocity of increase in contact area, MDEGG, was examined. Fundamental frequency (F0) and sound pressure level (SPL) were analysed from the acoustic signal. In the third study the voice economy parameter Quasi-Output-Cost-Ratio was used to estimate the economy of voice production in kindergarten teachers. According to the results 71.5% of the kindergarten teachers experienced frequent strain on the voice, 56.3% reported hoarseness without infection and clear organic findings were observed in 10.9% of the cases. Although the kindergarten teachers reported heavy voice symptoms, 86% of them reported that when their voice got tired during the working day they recovered well by the following day. Noise in the working environment was considered to be the most detrimental factor for the voice. Subjective voice evaluation did not correlate with the results of the laryngoscopic examination (Study I). According to the results CQ values calculated at the 25% and 35% threshold levels correlated best with the perceived evaluation of the voice quality. CQ values calculated at the threshold level 25% seemed to react only for the voice quality, but not to F0 or to SPL (Study II). The economy parameter QOCR calculated with CQ25% correlated with perceived voice quality but not with the results of subjective evaluation of voice symptoms (Study III). MDEGG correlated better with perceived voice quality than CQ (Study IV). MDEGG, unlike CQ, did not have a negative correlation with F0, which supports the idea of testing MDEGG more as a non-invasive tool for an indicator of impact stress and vocal loading. Perceived voice quality and MDEGG did not correlate with subjective evaluation or laryngoscopic results (Study IV), which indicates that factors other than voice quality are more important in vocal loading (F0, SPL, speaking time during day, length of vocal rest, the individual effectiveness of tissue healing processes). Further EGG studies are needed to investigate longer connected speech samples which may reveal the subjects’ most frequently used voice quality better than short vowel samples